Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittäminen


Biotalouden erikoistumiskoulutuksen valmistelu pohjaa valtakunnalliseen biotalousstrategiaan ja sen luomiin haasteisiin alan toimijoille. Suomen laajojen, hajallaan sijaitsevien biotalouden resurssien kustannustehokas hyödyntäminen edellyttää paikallisia ja alueellisia jalostuskonsepteja. Tarvitaan alueiden luontaisten luonnonvaroihin liittyvien prosessien vahvistamista ja toimijoiden verkottumista. Erikoistumiskoulutuksen tuottaman osaamisen määrittelyssä ja osaamistavoitteiden asettamisessa hyödynnettiin kehittämistyössä mukana olevien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkimus- ja kehittämisosaamista ja niiden painoaloja sekä erityisen painokkaasti työelämän kehittämistarpeita. Biotalousosaamisen tarve on selvitetty kattavasti valtakunnallisessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Biotalouden erikoistumiskoulutus -hankkeessa (15.12.2015 – 31.7.2017). Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittämisverkostossa on ollut mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-Ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun-ammattikorkeakoulu, Savonia-Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot.

 

Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa


Työelämän kehittymistarpeiden ja osaamistavoitteiden tunnistamiseksi järjestettiin työelämälle yhteisiä työpajoja, tehtiin teemahaastatteluja ja sähköpostikyselyitä, tehtiin laaja kansallinen verkkokysely ja järjestettiin tulosten yhteenvetotyöpaja. Työelämän kanssa järjestettiin seitsemän alueellista työpajaa vuoden 2016 aikana: Joensuussa, Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa, Saarijärvellä, Tampereella ja Mikkelissä. Näihin työpajoihin osallistuneita oli yhteensä 168. Työpajoissa käsiteltiin erikoistumiskoulutusta uutena koulutusmuotona, määriteltiin biotaloutta ja kuultiin alan yritysten tulevaisuuden visioita ja ajatuksia osaamistarpeistaan noiden visioiden pohjalta.


Työpajoissa koottua tietoa täydennettiin korkeakouluittain/yliopistoittain tehdyillä työ- ja elinkeinoelämän kehittymistä ja osaamistarpeita kartoittaneilla strukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa käsiteltiin myös biotalouden erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteita. Toimijaorganisaatiot haastattelivat kukin 5 -11 työelämäedustajaa, yhteensä haastateltiin 85 henkilöä, lisäksi tehtiin viisi sähköpostikyselyä. Haastattelut dokumentoitiin ja niistä laadittiin yhteenvetoraportit.


Alan yritysten ja muiden työorganisaatioiden kehittymistarpeiden selvittämiseksi järjestettiin syksyllä 2016 kansallinen verkkokysely johon saatiin 198 vastausta eri toimialoja ja viranomaistahoja edustavilta asiantuntijoilta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa biotalouden alan kehittämisen painopisteitä, selvittää mille osaamiselle on tunnistettu kasvavaa tarvetta ja onko biotalousalan erikoiskoulutukselle olemassa tarvetta ja markkinaehtoista kysyntää. Kukin korkeakoulu/yliopisto kutsui kyselyyn omia keskeisiä biotalouden alan yhteistyökumppaneitaan.


Kuvatuilla toimenpiteillä saadut tulokset ovat olleet keskeistä aineistoa biotalouden erikoistumiskoulutuksen tavoitteiden määrittelyssä. Mainittujen aineistojen yhteenvedot olivat ennakkoaineistona helmikuussa 2017 pidetylle yhteenvetotyöpajalle.  Työpajaan kutsuttiin laajasti kehittämistyössä mukana olleiden ammattikorkeakoulujen ja yliopiston edustajia, ohjausryhmän työelämäedustajat sekä muita työelämäedustajia. Työpajassa työstettiin biotalouden erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteita ja sitä, miten asiantuntijuus tulee biotalouden erikoistumiskoulutuksessa osoittaa. Lisäksi työpajassa hahmoteltiin erikoistumiskoulutuksen sisältörakennetta.

 

Erikoistumiskoulutuksen toteutuksen suunnittelu


Biotalouden kehittämisessä on keskeisesti otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja koulutuksessa on painotettava niihin liittyvää osaamista. Tältä pohjalta hankkeen toimijat lähtivät muodostamaan koulutuksen toteutuksen yhteistyöryhmiä. Omat ryhmät muotoutuivat Etelä-Suomeen, Itä-Suomeen, Pohjois-Suomeen sekä Väli-Suomeen. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kehittämisvaiheessa on syntynyt tiivis ja hyvin toimiva korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöverkosto luonnonvara-alalle.  Verkosto tulee jatkamaan työskentelyä yhdessä biotalouden erikoistumiskoulutuksen toteutusvaiheessa.

 

Lisätietoja:

Kehittämishankkeen loppuraportti

Erikoistumiskoulutuksesta koulutusmuotona