Datataidot osaksi kaikkia opintoja

Yhteiskunnan digitalisaatio vaatii meiltä kaikilta uusia taitoja. Datan määrä kasvaa, ja työelämässä pohditaan, miten valtavia tietomassoja voitaisiin parhaiten hyödyntää. Onko ohjelmoinnin osaaminen kuitenkaan se tulevaisuuden ykkösjuttu, vai sittenkin computational thinking -taito?

Teksti Marianne Mustonen Kuva Varpu Heiskanen

Computational thinking -termille on vieläkin vaikeaa löytää sopivaa suomennosta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi datalukutaitoa, algoritmista ajattelua, informaatiolukutaitoa tai vaikka datanhallinnan taitoja yleensä.

Tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedren mukaan kyse on joka tapauksessa taidosta, joka yhä useamman meistä on hallittava jo lähitulevaisuudessa. Kaikkialle hiipivä digitaalinen murros yhteiskunnassa ei ole pikkujuttu, tietojenkäsittelytieteen alalla tai muillakaan aloilla.  Teknologian muutos voi tuntua liiankin nopealta, mutta siinä on pysyttävä mukana.

—Jokaisella tieteellä on omat näkökulmansa, mutta on ymmärrettävä, että uudet työkalut, kuten simulaatio, tietokonemallintaminen ja massiivinen laskenta, eivät syrjäytä tieteenalojen omia ajattelutapoja. Ne vain rikastavat niitä, Tedre muistuttaa.

Computational thinking on Kontiolahdelta kotoisin olevan Tedren ominta alaa tällä hetkellä. Tedre on opiskellut ja väitellyt aikoinaan Joensuun yliopistossa, ja ehtinyt hankkia työkokemusta muun muassa Etelä-Koreasta ja Etelä-Afrikasta. Joensuuhun Tedre palasi Tukholman yliopistosta, koska Itä-Suomen yliopistossa avautui juuri omaan työkokemukseen sopiva työpaikka.

Keväällä Tedreltä on tulossa computational thinking -teemasta kirja yhdessä amerikkalaisen kollegansa kansa. He haluavat antaa työkaluja ajatteluun, millaisia asioita pitäisi hallita digitalisoituvassa yhteiskunnassamme.

—Mitä computational thinking on, mitä keskeisiä tietoja ja taitoja se sisältää? Miten aihetta pitäisi edes opettaa, tai mitata koulumaailmassa?

Tedren mukaan tästä on edelleen kovat väittelyt menossa.

—Ohjelmointia pidettiin jo 1980-luvulla yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista, mutta nyt kun se on saatu opetussuunnitelmaan, sen merkitys on jo laskussa. Nykyään ohjelmoinnin määrä kuitenkin vähenee ja luonne muuttuu nopeasti älykkäiden järjestelmien myötä. Tietojenkäsittelyn muut puolet taas korostuvat, sanoo Tedre.

—Pitäisikö opetuksen suuntaa siis muuttaa?

—On ehdottoman tärkeää ymmärtää, että vaikka ohjelmointityö ei häviäkään mihinkään, työt tulevaisuuden yhteiskunnassamme eivät muutu koodaustöiksi. Ohjelmoinnin oppiminen ei takaa työsi säilymistä tulevaisuudessa.

—Yliopistossa taas eri alojen perusteet eivät muutu, mutta se miten tutkimusta tehdään ja mitä taas työelämässä on osattava, tulee muuttumaan.

— Esimerkiksi sairaanhoitajat valittavat, että kun kirjaamisen menee enemmän ja enemmän aikaa, potilastyön osuus — siis sairaanhoitajan ydinosaamisen käyttö — vähenee. Mutta saadut hyödyt ovat myös selviä. Kirjattua potilasdataa on pystyttävä hyödyntämään entistä paremmin sairauksien diagnosoinnissa, hoidon suunnittelussa ja sairauksien etenemisen ennusteissa, toteaa Tedre.

—Kiinnostavaa tässä on se, että kun aiheesta on juteltu hoitajan kanssa, saadaan käyttöön hiljainen tieto ruohonjuuritasolta. Sairaanhoitaja osaa itse kertoa oman näkemyksensä siitä mitä muuta tietoa pitäisi kerätä, että siitä saataisiin paras mahdollinen hyöty.

Kasvatustieteissä computational thinking tuo uusia työkaluja muun muassa oppimisanalytiikkaan. Sen avulla seurataan oppilaan kehitystä ja vaikkapa adaptoidaan tukea sopivassa määrin.  Teknologia ei syrjäytä opettajia, mutta muuttaa heidän työnkuvaansa.

— Arviointityökalujen avulla saamme vain entistä rikkaampaa tietoa oppilaan vahvuuksista.

Computational thinking -teemaan liittyvää opetus- ja oppimisteknologiaa on päästy Itä-Suomen yliopistossa kehittämään viime vuosina muun muassa Suomen Akatemian profilointirahoituksen avulla.

— Olemme tehneet yhteistyötä kansainvälisten partneriemme kanssa jo kauan, ja nyt pääsemme tiivistämään verkoston toimintaa. Useat muut hankkeemme, kuten robotiikkaa hyödyntävä Horizon 2020 -ohjelman hanke, tukevat hyvin tätä samaa teemaa, kertoo Tedre.

Tedren suuri visio on, että Itä-Suomen yliopistossa jokainen opiskelija, alasta riippumatta, voisi tulevaisuudessa opiskella datalukutaitoa jo ensimmäisinä vuosinaan.

—Tulevaisuuden työelämässä vahvoja ovat ne, jotka pystyvät tajuamaan alansa informaatiovirtoja ja hallitsemaan niitä, Tedre miettii.

— Computational thinking mahdollistaa myös uuden tavan tarkastella ilmiöitä tieteen epistemologian kannalta.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018.