Suomi ja matkailun megatrendit

Matkailu lukeutuu suurimpiin elinkeinoihin maailmassa ja alan kasvuvauhti on viime vuosina ollut selvästi maailmantalouden yleistä kehitystä nopeampaa. Niin teollistuneet maat kuin kehittyvät taloudet ovat panostaneet matkailuelinkeinon kehittämiseen alan suotuisten kasvunäkymien siivittäminä.

Eurooppa on perinteisesti ollut vetovoimaisin matkailukohde, mutta vuoteen 2030 mennessä Aasian ja Tyynenmeren alueen kehittyvien talouksien ennakoidaan ohittavan Euroopan matkailijamäärissä. Matkailusektori on kasvanut viime vuosina Suomessakin muuta taloutta nopeammin, muttei ole yltänyt alan globaaliin kasvuvauhtiin. Suomen matkailun kasvu on 2010-luvulla pohjoismaisiin verrokkeihimme nähden ollut samaa tasoa lukuun ottamatta Islantia, missä ala on kasvanut räjähdysmäisesti. Islannin esimerkki osoittaa erinomaisesti, että maailman suurista metropoleista katsottuna syrjäinen kolkka vailla ”suurta historiallista menneisyyttä” voi kohota vetovoimaiseksi matkailukohteeksi.

Lisääntyvällä matkailulla on positiivisia mutta myös negatiivisia vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin—kuten meluavat turistit Reykjavikissa tai Barcelonassa—ja ympäristöön—muun muassa lentämisen hiilijalanjäljen muodossa. Matkailun megatrendeihin vaikuttavat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä näkyvämmin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen yhdessä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen edellyttämien toimien kanssa, mikä korostuu Maailman matkailuorganisaation (UNWTO) linjauksissa.

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos koskettavat yhtä lailla suomalaista matkailua, mutta tarjoavat parhaimmillaan ainutlaatuisia mahdollisuuksia elinkeinon kehittämiseen ympäristötietoisuuden vahvistuessa. Jotta pystymme hyödyntämään kestävän matkailun tarjoamat mahdollisuudet, tarvitaan monitieteistä tutkimusta, jossa yhdistyvät luonnon- ja teknisten tieteiden sekä ihmistieteiden osaaminen. Tutkimukselta odotetaan vastauksia ja ratkaisuja muun muassa kysymykseen, kuinka vähentää matkailun hiilijalanjälkeä modifioimalla olemassa olevia ja kehittämällä uusia matkailutuotteita. Nykymuotoisen matkailun tulevaisuutta koskettava kysymys on, ovatko ilmastonmuutoksesta valveutuneet nuoret ikäluokat muuttamassa kulutuskäyttäytymistään vähentämällä radikaalisti vaikkapa kaukomatkailua ja kuinka paljon digitalisaatio ja kehittyneet kommunikoinnin välineet vähentävät tarvetta liike- ja kokousmatkailuun? Olemmeko valmiita korvaamaan autenttisen kokemuksen ja kohtaamisen virtuaalisella todellisuudella?

Suomalaista matkailua koskettaa lähitulevaisuudessa monia muitakin alan megatrendejä, joiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan uutta tutkimustietoa. Pidemmän aikavälin kehitystä ohjaava ajuri on kuitenkin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, johon muut toimenpiteet on pystyttävä mukauttamaan.

Harri Siiskonen

Akateeminen rehtori

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019