Taiteensosiologiasta EU-kabinetteihin

Jenni Kinnusen mukaan yliopisto-opiskelu antoi hyvät eväät työelämään ja uskallusta tarttua vaativiinkin haasteisiin – vaikka opintojen aikana ajatuksissa olikin hieman erilainen urapolku.

Teksti Nina Venhe Kuva Jan Ramboer

– Tiedon ymmärtämisen ja analysoimisen prosessit ovat samanlaiset aiheesta riippumatta. Lisäksi yliopisto-opinnot opettivat systemaattiseen lukemiseen ja työskentelyyn, Kinnunen täsmentää.

Hän luki yliopistossa rinnakkain kirjallisuutta ja taiteensosiologiaa ja päätyi tekemään lopputyön jälkimmäisestä.  

– Lisäksi suoritin taideaineiden opintokokonaisuuden ja opintoja yhteiskuntatieteestä, kulttuuriantropologiasta ja filosofiasta. Ajatuksissani olivat silloin kustannusala tai kulttuurituottajan työt.

Toisin kuitenkin kävi. Vaihtovuosi Belgiassa ja sitä seurannut työharjoittelu EU-projektissa poikivat ensimmäisen työpaikan valmistumisen jälkeen Euroopan komission tietopalvelusta.

– Sieltä vaihdoin Suomen pysyvään EU-edustustoon, jossa avustin kauppapolitiikan tiimiä. Samaan aikaan opiskelin hollantia ja ranskaa.  

Kaksitoista vuotta sitten Kinnunen pääsi läpi komission rekrytointikilpailusta, ja on siitä lähtien ollut avustavana virkamiehenä eri tehtävissä.  

– Aluksi rekrytoin tiedottajia ja yksikönpäälliköitä, kunnes aloitin tiedotusavustajana komission silloisen puheenjohtajan José Manuel Barroson lehdistötiimissä talouskriisin aikaan. Sieltä urapolku vei talousasioista silloin vastanneen varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinettiin ja päädyin jatkamaan saman tyyppisissä tehtävissä Jyrki Kataisen tiimissä.

 

Nykyisin Kinnunen toimii varapuheenjohtaja Kataisen assistenttina. Katainen vastaa Euroopan komissiossa työllisyyteen, kasvuun, investointeihin ja kilpailukykyyn liittyvien toimien koordinoinnista ja poliittisesta ohjauksesta.  

– Olen suojamuuri varapuheenjohtajan ja loputtomien kysymysten, pyyntöjen sekä vaatimusten välissä. Kun työni on tehty hyvin, kaikki tarpeelliset viestit saavuttavat varapuheenjohtajan, ja hän voi keskittyä työtehtäviinsä ilman taustahälyä.

Lisäksi Kinnunen määrittelee yhdessä kabinettipäällikön kanssa varapuheenjohtajan työn painopistealueet ja vastaa siitä, että hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan hyvin valmistautuneena.  

– Viime vuosina työssämme ovat korostuneet investointipaketti, jolla olemme vivunneet yksityisiä investointeja liikkeelle EU-maissa, erilaiset kauppaneuvottelut, kiertotalous, muovistrategia sekä puolustusyhteistyö. Olemme myös kartoittaneet tekoälyn ja Kiinan muuttuvan maailmanpoliittisen aseman mukanaan tuomia haasteita.  

Myös Itä-Suomen alueelle tärkeät metsä-, biotalous- ja aluekehitysasiat ovat olleet paljon esillä.  

– Työyhteisön kansainvälisyys ja kulttuurierot ovat läsnä päivittäin. Työkielenäni on pääasiassa englanti, mutta käytän päivittäin töissä myös ranskaa ja suomea, usein myös hollantia.  

Kinnunen kiittelee kulttuuriaineiden opintojen aikana saamaansa yleissivistystä.

– Se on ollut käypää valuuttaa epävirallisemmissa työhön liittyvissä tapahtumissa. Manner-Euroopan maissa opiskellaan kouluissa vielä laajasti latinaa, kirjallisuuden klassikoita ja muita Suomessa usein vanhanaikaisina ja tarpeettomina pidettyä kieliä ja aiheita. Maailmankirjallisuuden klassikot ovat pelastaneet monta illalliskeskustelua!

 

Kabinetissa on suomalaisen mittapuun mukaan pitkät työpäivät.

– Olen harvoin kotona ennen iltakahdeksaa eli illallinen perheen kanssa syödään päivittäin myöhään. Toisaalta lasten koulupäivätkin jatkuvat neljään ja kotiäksyjä annetaan reilulla kädellä. Työn ja perhe-elämän yhdistäminen on haastavaa ja monet päätyvätkin tekemään osa-aikaista työviikkoa.  

Kinnunen arvostaa belgialaisten kohteliaisuutta ja anteliaisuutta.  

– Belgialaiset ovat asuneet tiiviisti jo vuosisatoja. Tämä näkyy keskustelukulttuurissa, jossa yksilön valintoja arvostetaan eikä vallalla ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Toisaalta perhesuhteet ovat tiiviit ja suvun arvot periytyvät tehokkaasti.  

Brysselissä Kinnusella on laaja verkosto sekä paikallisia, kansainvälisiä että suomalaisia ystäviä, tuttavia ja sukulaisia.  

– Olen onnekas kun pystyn yhdistämään erilaisia maailmoja arkielämässäni.  

Joensuusta kotoisin oleva Kinnunen kaipaa Suomesta erityisesti luontoa.

– Belgia on niin tiuhaan asuttu maa, että viheralueet ovat trimmattuja puistoja ja meren rannalla istutaan vierivieressä. Olen toki löytänyt pikkuruiset luonnonpuistot ja Alankomaiden rannikon dyyneineen, mutta mieli lepää todella vasta Pohjois-Karjalassa mökillä laiturinnokassa istuessa.  

 

KUKA Filosofian maisteri Jenni Kinnunen työskentelee varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen assistenttina Euroopan komissiossa.  

MITÄ Kinnunen valmistui filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta. Hän opiskeli kirjallisuutta sekä taiteensosiologiaa ja päätyi tekemään lopputyön jälkimmäisestä.  

MISSÄ Opiskeluihin liittynyt vaihtovuosi ja työharjoittelu Brysselissä poikivat ensimmäisen työpaikan Euroopan komission tietopalvelussa. Kinnunen on nyt työskennellyt kahdentoista vuoden ajan avustavana virkamiehenä eri tehtävissä Euroopan komissiossa Brysselissä.

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019